Opetreffit on Opintotoimikunnan ja Sössön yhteisprojekti, jossa opintotoimikunta haastattelee koulun
opetushenkilökuntaa. Neljännessä osassa tapaamme mekaniikan ja kvanttien opettajan Matti Raasakan.
Lue myös aiemmat opetreffit
- Aalto-Yliopiston Sähköinsinöörikillan Oltermanni: Anu Lehtovuori
- Opetreffit osa 1: Kimmo Silvonen, Sähköpajan kapellimestari
- Opetreffit osa 2: Anouar Belahcen, Orkesterinjohtaja
- Opetreffit osa 3: Ari Sihvola, Kokenut akateemikko
Pohjoisesta kotoisin oleva Raasakka on opiskellut vaikka missä: ylioppilaaksi Rovaniemellä, fysiikan kandidaatiksi Oulun yliopistossa, filosofian maisteriksi Helsingin yliopistossa ja tohtoriksi gravitaatiofysiikan Max-Planck-instituutissa. Hänen pääaineensa oli fysiikka. Teoreettinen fysiikka tarkemmin. Hänen opintojensa ja väitöskirjansa keskiössä on kvanttigravitaatio. Kvanttigravitaation tutkimus pyrkii yhdistämään kvanttimekaniikan malleja gravitaatiovuorovaikutukseen. Monia muita vuorovaikutuksia, kuten meille SIKkiläisille tuttua sähkömagneettista vuorovaikutusta on pystytty mallintamaan kvanttitasolla erilaisilla matemaattisilla työkaluilla, mutta gravitaatiovoiman kohdalla nämä työkalut synnyttävät erilaisia matemaattisia “mörköjä” ja homma ei toimi.
Nykyään Raasakka työskentelee lehtorina Sähkötekniikan korkeakoululla opettaen Mekaniikan ja Kvantti-ilmiöiden kurssia meille SIKkiläisille. Hänen nykyinen tutkimuksensa keskittyy kvanttilaskentaan, joten kvanttigravitaatio on jäänyt hänellä vähemmälle huomiolle. Silti “se kvanttigravitaatio siellä taustalla kummittelee”.
No mitä se kvanttilaskenta oikein on? Kvanttilaskennassa pyritään hyödyntämään kvantti-ilmiöitä tavoitteena nopeuttaa nykyisiä metodeja. Perusyksikkönä toimii kubitti, joka on perinteisen bitin sijasta nollan ja ykkösen superpositiossa niiden välillä. Kysyttäessä lähitulevaisuuden kuluttajamarkkinoiden uutuuksista kvanttilaskennassa on Raasakka hieman epäileväinen. Hän ei usko, että lähitulevaisuudessa tulee olemaan ainakaan suoraa tuotetta kuluttajille, eikä kvanttilaskenta automaattisesti nopeuta kaikkea prosessointia. Mutta esimerkiksi erilaisten kvanttisysteemien simulointi on huomattavasti nopeampaa kvanttikoneilla, muun muassa nopeampi lääkemolekyylien simulointi voisi näkyä kuluttajille epäsuorasti tehokkaampien lääkkeiden muodossa.
Raasakan tutkimus poikkeaa ehkä hiukan siitä mihin sähköinsinöörit ovat tottuneet. Empiirisiä mittauksia hän ei paljoa tee. Micronovalla toimistoaan pitävä Raasakka vitsaileekin, että häntä ei labraan päästetä vaikka haluaisikin. Raasakan kvanttilaskennan tutkimus koostuu enimmäkseen artikkeleiden lukemisesta, jonka avulla voidaan saada erilaisia ideoita ja lähestymistapoja, omien ideoiden pyörittelystä, ajoittaisesta numeerisista simulaatioista ja matemaattisten todistusten kehittämisestä. Raasakan tutkimuksiin voit tutustua tarkemmin Aalto-Primossa hakutermillä ”Raasakka, Matti”.
Kysyttäessä Raasakan opiskelumuistoja. Itse opiskelusta ei kauheasti kerrottavaa ollut, mutta muista aktiviteeteista kyllä. Raasakka oli useammankin bändin kokoonpanossa. Eräs orkesteri oli akustinen kaveriporukan bändi nimeltään Atlantiksen Arvoitus, jossa Raasakka soitti afrikkalaista djemberumpua. Bändin huikeasta suosiosta kertoo se, että Raasakka oli esiintymässä Oulun yliopiston orientaatioviikolla noin parituhatpäiselle yleisölle. Bändin nimi tuli samaisen kaveriporukan kanssa kuvatusta videosketsistä.
Vapaa-ajallaan Raasakka touhuaa kaikenlaista. Liikuntaharrastuksina löytyy muun muassa boulderointi, hiihto ja juoksu. Vaeltaminen ja luonnossa liikkuminen on myös Raasakan sydäntä lähellä ja esimerkiksi suomen korkein kohta Halti on valloitettu (kiltahan kävi myös saman huipun valloittamassa SIK100-vaelluksella kesällä 2021). Musisointia hänellä tulee myös harrastettua silloin tällöin, mutta perhe-elämän kiireiden vuoksi soittaminen on jäänyt vähän vähemmälle.
Raasakka toivottaa kiltalaisille seuraavanlaiset tervehdykset:
“Kannattaa yrittää altistaa itsensä erilaisille ideoille ja ihmisille. Kilta tekee siinä varmasti myös hyvää työtä. Luo kontakteja sun muuta. Sieltä varmasti löytyy toivottavasti jokaiselle joku mielenkiinnon kohde ja intohimo, mikä kantaa opinnoissa eteenpäin. Itse ainakin lukiossa kilahdin fysiikkaan ja se kantoi koko opiskeluajan ja tähänkin päivään asti. Kun löytää oman mielenkiinnon kohteen ja intohimon, niin se auttaa opinnoissa, vaikka kaikki opinnot eivät suoranaisesti siihen liittyisikään. Altistakaa itsenne!”
Julkaistu Sössössä 1/2023
Leave a Reply