50 vuotta sössötystä! (1998) "Opintotuki - lyhyt oppimäärä"


TEKSTI: Mikko Uljas

1/1998 lehden kansi
Päätoimittajat Olavi Koistinen ja Mikko Uljas

Sössö täyttää tänä vuonna 50! Ikää on siis yli puolet koko killan iästä, eli pitkästä kiltaperinteestä on kyse. Sössö juhlistaa juhlavuottaan julkaisemalla vanhoista Sössöistä artikkeleita, siirtyen vuosi vuodelta kohti Sössön alkua.

Opintotuki on opiskelijoiden keskuudessa vakiokeskustelun aihe. Muutoksia on vuosien varrella tullut ja yksi näistä on 1998 tulorajojen muutos kuukausitulorajasta vuositulorajaan. Sössö selvitti miten uusi opintotuki oikein toimii, miten se vertautuu muihin maihin Euroopassa ja mitä mieltä opiskelijat ovat sen riittävyydestä,

”Opintotuki – lyhyt oppimäärä

Vuoden 1998 alkaessa muuttuivat opintotuen tulorajat. Entisen 2099 mk/kk sijaan tarjotaan tälle vuodelle mahdollisuutta tienata vuositulonsa vapaasti minä vuodenaikana tahansa. Onko osa-aikatyön tunneilla tasapainotteleminen historiaa? Tähän polttavaan kysymykseen Sössön tutkiva journalisti iski hampaansa.

Opintotukea voi anoa jokainen täyttänyt Suomen Demokraattisen Kansantasavallan kansalainen. Korkeakouluopiskelijan opintotuen suuruuteen vaikuttaa ratkaisevasti asumispaikka. Kotoa pois muuttaneet saavat enemmän oravannahkoja.

Opintotuen saamisen ehtona on täysipainoinen omistautuminen opiskelulle. Jokaisen tukea saavan pitää osoittaa edistymisensä opinnoissa 2,5 opintoviikkona tukikuukautta kohti. Toki töitäkin saa tehdä – kunhan ei tienaa.

Aikaisemmin riesana oli 2099 markan kuukausiraja. Nyt tämä kuukausiraja on poistunut ja tilalle on tullus uusi termi – vuosituloraja. Rahaa saa tienata mihin aikaan vuodesta tahansa, kunhan pysyy vuositulorajan asettamissa puitteissa. Vuosituloraja on laskettu siten, että jokaista tukikuukautta kohden tuloa voi olla 3000 markkaa ja jokaista tuetonta kuukautta kohden 9000 markkaa.

Tukikuukaudella tarkoitetaan kuukautta, jolta opiskelijalle maksetaan opintorahaa ja/tai asumislisää.

Mitä tehdä kun vuosituloraja ylittyy

Opintotukea haettaessa ja tukea maksettaessa tuloja ei tutkita, vaan tuki myönnetään omien tulojen puolesta täysimääräisenä. Tulojen valvonta tehdään jälkikäteen verotustietojen valmistuttua. On jokaisen oma asia huolehtia ettei vuosituloraja ylity. Tämän voi ennakoida hakemalla tukea rajoitetusti vain tietyille kuukausille. Huomatessaan vuositulorajansa ylittyvän voi perua tukensa joiltakin kuukaisilta tai palauttaa jo maksetun tuen ko. vuoden aikana. Jos vuosituloraja ylittyy, vastaava määrä  opintorahaa ja asumislisää peritään takaisin. Ylityksen ensimmäisen 6000 markan osalta takaisin peritään puolet, jonka jälkeen takaisinperintä tehdään täysimääräisenä. Takaisinperittävään määrään tehdään seitsemän prosentin suuruinen korotus. Esimerkki, vuosituloraja on 54000 mk ja tulot ovat olleet 70 000 mk, takaisinperittävä määrä on 13 000 markkaa.

Asumislisä

Opintotuen ”kylkiäsenä” tulevaa asumislisää saa perheetön opiskelija, joka asuu yksin vuokralla. Asumislisä on 67% vuokrasta, aina 1275 markan kuukausivuokraan asti. Poikkeuksena on vanhempien omistamassa asunnossa vuokralla asuva, joka saa asumislisää, korkeintaan 350 mk. Opiskelijat, jotka eivät ole oikeutettuja asumislisään, voivat hakea yleistä asumistukea Kelalta. Asumistuen määrä riippuu tuloista, asumiskustannuksista ja asunnon sijainnista. Lisätietoja asumistuesta saa kelan toimistoista.

Taulukkoon kannattaa suhtautua tietyin varauksin. Määrät voivat olla hieman vääriä, mutta suhteet ovat oikeat. Lisäksi joihinkin tukiin liittyy ns. menestysehto

Muiden maiden opintotuki

Yleisen mielipiteen mukaan Suomen opintotuki on täysin riittämätön. Tämän pitää osittain paikkansa, sillä opintotuki on huomattavasti alhaisempi kuin esimerkiksi työttömyyspäiväraha. Viimeisten vuosien aikana siihen ei ole tehty edes indeksi tarkistuksia. Sössötiimi suoritti ulkomaan-XQ:n ja pyrki selvittämään ovatko suomalaiset niin huonossa asemassa kuin yleisesti luyuyllaan. Pitkän syväluotaavan tutkimuksen, lukemattomien välilaskujen ja rankan edustamisen jälkeen tuomme eteenne käänteentekevän raportin muiden Euroopan maiden opintotuista.

 

Sössön tutkiva journalisti iski hampaansa syvemmälle opintotukeen ja lähti selvittämään ovatko ihmiset tyytyväisiä tukeensa.

Onko suomessa riittävän hyvä opintotuki?

Pertti
– Niukahko, riittää ruokaan ja muuhun välttämättömään. Lisätuloja haetaan kesätöillä.

 

 

Oskari
– Vaikea vastata, koska en mä saa tukea.

 

 

Jacob
– En saa opintotukea.

 

 

Robin
– Hankala sanoa, kun minä en saa opintotukea.

(Visited 150 times, 1 visits today)

Be the first to comment

Leave a Reply

Your email address will not be published.


*