KUVAT: Pixabay
Ei helvetti, ei saatana, ei perkele. Eka viikko takana opiskelua yliopistossa ja ei tästä nyt mitään tule. Jos tämä tunne edes hieman muistuttaa sinun omaa tilannetta, niin toivottavasti asia paranee tämän artikkelin myötä.
Täysin uusi paikka opiskella, mahdollisesti välivuosi takana ja koronan tuomat erikoistilanteet eivät varmasti anna sitä parhainta mahdollista aloitusta opiskelujen starttaamiseen. Alkuviikkojen hulinassa saattaa ensimmäiset dedikset lipsahtamaan puolivahingossa ja kynä+paperi ei tunnu niin mielenkiintoiselta kuin Teekkarikylän kutsumus. Nyt on kuitenkin oiva tilanne heittää täyskäännös ja ottaa hyvät opiskelutavat käyttöön. Olet sitten fuksi taikka ännä niin tässä on muutama vinkki, joilla allekirjoittanut on saanut omat opinnot sujumaan tehokkaasti.
Kalenteri
Kalenteri varmaan tuntuu jopa liiankin itsestäänselvältä asialta, mutta se vain sattuu olemaan yksi helpoimmista tavoista pysyä aikaulussa kärryillä. Luennot, harkat, tentit/välikokeet jne. Merkinnät helpottavat myös oman ajan suunnittelua. Voi välttää mahdolliset ikävät tilanteet, kun bongaakin, että kaverien kesken viikonloppukaljottelun mökillä voisi suunnitella johonkin toiseen viikonloppuun kuin siihen mikä edeltää tenttiviikkoa. Sama toimii kuitenkin myös toiseen suuntaan. Omien vapaa-ajan tapahtumien merkitseminen kalenteriin helpottaa myös huomaamaan tilanteita joissa joutuu ehkä etukäteen tekemään koulutöitä jottei jonkin tapahtuman jälkeen kasaannu järkyttävää työvuorta.
Opiskelijapiireissä uudeksi kirosanaksi noussut Sisu tarjoaa myös helpon siirron kalenteriin. “Opintokalenteri>Vie toiseen kalenteriin” löytyvästä näppäimestä saa näppärän .ical tiedoston linkin, jolla voi viedä omat opintoihin liittyvät menot kalenteriin ilman sen suurempaa vaivaa.
Ajanvaraus
Osittain kalenteriin liittyvä, mutta oman kohtansa ansaitseva kuitenkin. Helposti tipahtaa harjoitustehtävien kanssa siihen ajatusmalliin, että “teen ne sitten joskus” ja hups, DL onkin 3 tunnin päästä. Kalenteriin kannattaa varata selkeä hetki, milloin ainakin keskittyy tekemään kurssin viikottaisia tehtäviä. Esimerkiksi muutaman tunnin slotti pari päivää ennen dedistä kalenterin kohdasta, missä olisi muuten vapaata aikaa. Näitä slotteja pitkin viikkoa ripottelemalla jakaa myös viikoittaisen työtaakan tasaisemmaksi, eikä tarvitse perjantaina tykittää kaikkea kun kaljahammasta jo kolottaa.
Samalla myös jos sattuu tekemään harjoitukset ennen niille varsinaista varattua aikaa, voi vaikka rentoutua ilman mitään omantunnon tuskia!
To Do -lista
Tämä osoittautui itselle varmaan yhdeksi parhaista asioista, joilla otti opintojen edistymisestä hallinnan. Yksinkertainen To Do-sovellus on ollut älyttömän suuri apu tarkistamaan mitä deadlineja on lähitulevaisuudessa tulossa ja mitkä harjoitustehtävät kannattaa ottaa työn alle ensimmäisenä. Itse käytän Microsoftin To Do -sovellusta, joka tarjoaa muutaman hyödyllisen perusominaisuuden. Taskit voi jakaa eri kategorioihin, niille voi antaa välivaiheita ja mikä parhainta, ne voi laittaa toistumaan. Näppärää kun on saanut esimerkiksi viikon matikan harjoitukset palautettua ja merkitsee To Do -listalle tehdyksi, ilmestyy automaattisesti seuraavan viikon deadline jonon hännille.
Luennot ja harjoitusryhmät
Lukion oppitunteihin verrattuna yliopiston vapaat luennot ovat tervetullut uutuus. Melkein kaikilla kursseilla luennot eivät ole pakollisia. Ja mikä parempaa, korona-aikana luentojen nauhoittaminen on yleistynyt. Kannattaa siis itse pohtia mitkä luennot tuntuvat hyödyllisiltä, sillä luennoitsijoita on moneen junaan. Olen kohdannut useammankin luennoitsijan joiden luennot eivät ehkä ole niitä parhaimpia ja enemmänkin tylsiä, mutta tallenteiden kuunteleminen nopeutettuna taas on ollut hyvinkin tehokasta ja opettavaista.
Suosittelen käymään kurssilla vähintäänkin kahdella ensimmäisellä luennolla. Yleensä ensimmäisen alkupuolikas sisältää pelkästään kurssin järjestelyjä koskevaa infoa, joten varsinaisesta opetuksesta ei ehkä saa vielä tarkkaa kuvaa. Jos tuntuu, että luennoista ei saa mitään irti, niin ei niihin kannata tuhlata aikaa. Kannattaa kokeilla saako aiheet opiskeltua jollakin toisella tavalla, esimerkiksi suoraan kalvoista tai kurssikirjasta. Tosin kannattaa harkita myös vain kuuntelevansa luentoa sivukorvalla muita asioita tehdessä. Olen monesti avannut luennon taustalle ja tehnyt muita kouluhommia. Vahingossa jotain jää luennosta muistiinkin.
Ryhmätyöskentely
Absoluuttisen tärkeä puoli opintoja. Porukalla tekeminen on varmasti paljon hyödyllisempää kuin yksin tekeminen melkein kaikissa tilanteissa. Yhdessä pähkäily ja asioiden selvittäminen on tehokasta ja samalla voi joutua selittämään jonkin konseptin kaverille. Uuden asian selittäminen onkin hyvin toimiva tapa oppia itse, mahdolliset virhekäsitykset saattaa huomata vasta kun avaa oman suunsa ja toista opettamalla oppii usein itse paljon syvällisemmin aiheet. Sosiaalinen aspekti on myöskin elintärkeä osa yliopistoelämää. Kavereiden kanssa keskustelu hommien ohella on monelle mielenterveyden osalta hyvin positiivinen asia, yhdessä tekemisen ohella myöskin saattaa vahingossa olla hauskaakin.
Työympäristö ja työvälineet
Korona-aika on ainakin itselle korostanut sitä, miten tehokasta opiskelu on yliopiston tiloissa kotiin verrattuna. Kotona häiriötekijöitä on aivan liikaa ja niiden poissulkeminen vaatii yllättävän paljon vaivaa. Jostain kumman syystä se sama tila jossa asuu sisältää kalj- hokutuksia nettisurffauksesta siivoamiseen. Tämän takia pyrin siirtymään yliopiston tiloihin tekemään tehtäviä, mikä on auttanut keskittymiseen suunnattomasti. Se on myös tuonut tervehenkisen erottelun koulun ja vapaa-ajan välille. Kun lipastolla iskee läppärin kiinni niin alkaa ryyp- vapaa-aika. Samalla myös oma koti ei pääse assosioitumaan uurastamisen kanssa, vaan pysyy rentouttavana tilana.
Työympäristön lisäksi työvälineet on asia, johon voi kiinnittää huomiota. Pyrin itse tekemään mahdollisimman paljon kouluun liittyviä hommia läppärillä. Hyvin paljon videopelejä pelaavana henkilönä päätin pitää läppärin kokonaan ilman mitään aiheeseen liittyvää. Ainakin itselleni on todella houkuttelevaa ottaa “pieni tauko”, joka yltyykin useamman tunnin pelisessioon. Toinen vaihtoehto olisi tehdä koneelle uusi käyttäjä, jolle voisi jättää asentamatta suurimmat kiusaukset. Läppäri ei ole myöskään se ainut työväline. Klassiset kynä ja paperi pysyvät vakioarsenaalissa. Tee itsellesi palvelus ja etsi viimeistään nyt kynä, joka tuntuu mukavalta kädessä. Tentin jälkeen käsi kiittää ja yleensä käsialakin on parempaa!
Oman keskittymisen hallitseminen
Täysin yksilöllinen asia, mutta tätä kannattaa opetella seuraamaan. Oma virkeystasoni ja keskimiskykyni vaihtelee jatkuvasti ja joskus opiskelu voi tuntua todella tehottomalta. Kun huomaan, että keskittymiskyky horjuu työvuoren alla, aloitan tehtävien “spurttaamisen”. 15 minuuttia täyttä keskittymistä jonka jälkeen toiset 15 minuuttia jotain aivan muuta. Se ei ole tehokkainta työskentelyä, mutta ainakin hommat edistyvät.
Tällaiset spurtit eivät välttämättä toimi kaikille, mutta niitä kannattaa ainakin kokeilla, kun työmäärä ahdistaa ja keskittymiskyky ei tunnu riittävän.
Jaksamisen tärkeys
Viimeisenä asia mikä unohtuu valitettavan monelta on henkinen jaksaminen. Yliopisto-opiskelusta muodostuu helposti todella rankkaa. Opintojen takia ei kannata ikinä polttaa itseään loppuun. Jos alkaa tuntua siltä, että seinät kaatuvat päälle ja aika ei vaan riitä ylellisyyksiin kuten nukkumiseen, niin jotain on muutettava. Ei ole häpeä tiputtaa yhtä kurssia pois. Hätää ei ole, kaikki kurssit tulee suoritettua ennen valmistumista varmasti. Burnout opintojen parissa voi saada aikaiseksi pitkäaikaisia vaikutuksia, joilla on helppo pilata opiskelijaelämä. Se ei ole sen arvoista, joten pidä huoli omasta jaksamisestasi!
Kaiken kaikkiaan tärkeää on opetella niille tavoille, jotka toimivat juuri sinulle. Jokainen oppii hieman eri tavalla, joten kannattaa nähdä vaivaa oman opiskelutavan etsimiseen. Omasta kokemuksesta voin lisätä myös sen, että huono menestys opintojen ohella ei välttämättä ole suoraan syytä siitä, että et pärjäisi yliopistossa. Motivaatiolla on todella suuri merkitys tuloksien syntymiseen ja motivaation lähteenä on ala joka kiinnostaa. Itse käytin 6 vuotta sähköllä ilman kunnollista etenemistä taikka menestystä opinnoissa. Löysin kuitenkin uuden linjan, joka kiinnosti enemmän ja yhtäkkiä noppamäärä ja arvosanat ovat lyöneet itsensä aivan tappiin. Eli älä lannistu, jos tuntuu ettet pärjäisi. Yritä tunnistaa se mikä estää sinua menestymästä ja ota rohkeus tehdä muutos!
*Tämä artikkeli on viimeinkin se jatko-osa alkuperäiselle Miikan viisi vinkkiä tenttiin lukemiseen-artikkelille, mikä oli ehkä vähemmän hyödyllinen kuin tämä.
Leave a Reply