KUVAT: Matti Kosola
Sössö 50v juhlajulkaisu -tilaisuudessa oli lyhennetty versio Sössön ensimmäisen päätoimittajan, Matti Kosolan, puheesta. Sössö julkaisee nyt puheen kokonaisen version kiltalaislle luettavaksi!
Toimittaja on luonnostaan radikaali ja opportunisti. Vuosi 1968 oli kaikille merkittävä, ihan koko ihmiskunnalle ja nuoriso alkoi vapautua. Näin kuumatkan Birminghamissa ja palatessa Salon Lapualaisoopperasta suivaantuneena kirjoitin voittaja speksin nimeltä ”Vanha ooppera”. Veljeni sävelsi siihen parikymmentä yhteiskunnallista laulua Vanhan portaiden porukoille. Jouduin tietäjän rooliin (jeesushahmo), kun 40 hengen porukalla se esitettiin suurelle yleisölle Dipolissa.
Olen tiukkapipoinen ja syynä lienee tiukka lapsuus. Lähdin huipputodistuksen kanssa lukioon Varsinais-Suomeen Pohjois-Pohjanmaan kyläyhteisöstä, missä lestadiolaisuus tunki ovista ja ikkunoista. Kirjoittelin ja käyttäydyin uudella murrealueella ihmisiä ärsyttävästi ja yleisistä syistä isäni ajettiin kahteen leiriin jakautuneesta pitäjästä pois ja minut erotettiin koulusta. Perheessämme muillakin lapsilla oli vastaavia ristiriitoja tosin eri kouluissa, meillä siis luonnevika.
Olen asunut yli 30 paikassa ja muutin ensi kerran jo kahden kuukauden ikäisenä. Kaikki murteet on siis tuttuja. Siitä ei ole ollut haittaa, mutta turvallinen elämänasenne kärsii.
Lähdettyäni koulusta ja myös kotoa soitin heti Teijon Tehtaille ja sain sieltä töitä. Sitten pankinjohtaja selosti salaisella tapaamisella taustoja ja ehdotti lainaa hänen takauksellaan. Rehtori oli varoitellut lähikouluja, mutta pääsin jatkamaan viimeistä luokkaa Saloon. Asuin entisessä kanalassa ja säästin palkasta niin, että maksoin lainan pois melkein heti ja ostin jopa ensimmäiset arvopaperini.
Salossa kirjoitin ilmaislehteen ja vein kirjoituskoneen armeijaankin, missä tein yhden sivun kokoista Laskuvarjojääkärilehteä.
Ajauduin sitten politiikkaan ja edustustoon teemalla insinöörejä kaikkiin puolueisiin (Kansalliset teollistajat). Talousvaliokunta ja kutsu Taidetapahtuman kolmikkoon, missä toimin palkallisena tiedotuspäällikkönä. Käytin jatkuvasti negatiivista mainontaa (mikä milloinkin peruttiin -esim. Jeffersson Airplane- , mikä munattiin jne) ja kiersin säännöllisesti kaikkia lehtiä. Tuloksena 5000 ihmistä sisällä ja 5000 raivopäätä ulkona viikon ajan. Ulkona oli taidenäyttelymielessä romuautoja, joiden pelättiin lentävän sisään. Kaikkea oli mutta leipänäyttely oli paras. Dipoli sai anniskelukiellon kuukaudeksi; koska uutisoitiin tavan mukaan miten pieleen menee eli 3000 juomalasia rikottiin vikailtana. Vieroitushoitona kaikesta touhotuksesta perustimme Polin lehdistömiehet (oma huonekin Vanhalla Polilla), minkä jäsen kortilla oli ihmeitä tekevä vaikutus mm. Moskovassa. Näin aiemmin SÖSSÖn huoneen ja ehdotan sinnekin vastaavaa klubia.
Killan isäntänä innostuin kopiokoneesta, kun siihen asti olin aina kirjoittanut kaiken monistettavan vahalle. Ostin kirjotuskoneen jo lukiossa ja kävin jo ennen opiskelua konekirjoituskoulun naislauman seassa, mutta valitettavasti nyt viime vuosina se taito vaan hidastaa, kun vasen käteni ehtii aina ensin. Parkinsonia epäillään mm. ’siski’. – Siis v.69 leikkasin ja liimasin killan tiedon tarvetta varten omaa lehteä. Tein vuosia lisähommina töitä TV:ssä ja STS:ssa. Harjoitellessani väriTV -hankinnan vuoksi perustetussa elektroniikkalabrassa lumouduin oskilloskoopin kuviin. Sinikäyrä ja Sössö (s-os) jäikin ilokseni elämään.
Mainitsen vielä sähköveturimielenosoituksen, joka viriteltiin proffasitsissä, vietiin TKY:n toiminnaksi ja jossa SÖSSÖkin oli tärkeä. Kiltalehden palkkajutusta sikisi Korkeakouluinsinöörien liitto, jonka palkkasuositusta työnantajat noudattivat tarkalleen. Hoidin tiedotusta noina aikoina myös Finlandiakiven matkalla Kööpenhaminaan. Luolamiehet mainostivat samalla perskohtaisesti Marimekon ryppypeppuja.
En sitten ollut kunnolla lainkaan sähköinsinöörinä. Urani on mennyt täysin laidasta laitaan. Alkuvaiheissa oli jopa yksityistunteja tai monta työantajaa yhtä aikaa.
STS Ja Tekniikka lehti olivat verkostumiseni alusta. Tekniikka lehti: Avustaja ja kesätoimittaja (ympäristöasioista kirjanen: ”Ei tekniikkka tapa, ellei taktiikka petä”), SITRA: diplomityö innovaatioista ja teollisuuden jäteinventaari (vuorineuvosten johdolla, pääosa salattu, löytyy haulla SITRAn julkaisut/Raimo Määttä/Matti Kosola), Suomen Teknillinen Seura: teknisen sihteerin avustaja (Tarjanteen ympäristönhuoltotoimikunnan sihteeri ym.), Vuoden 1970 Luonnonsuojelukomitean jäsen, WÄRTSILÄ: ydinvoimalaitoksen turvallisuuspäällikkö, HOLLMING: markkinointipäällikkö (mm. Aquamaster -potkurilaite), KOP:n yritysasiantuntija ja rahoituksen asiantuntijajärjestelmä (sumeaa logiikkaa). KTM:n kansallisen yritysyhteistyöprojektin johtaja, Järvenpään kaupungin elinkeinojohtaja ja teollisuuskylän tj. (EKO 2000 oli sadan idean uusyrittäjyysprojekti), Pyhäjärven (yhteistyössä Eisenberg ja Arjeplog) kaupunki/kaivos: ADAPT -projekti, Keski-Suomen Energiatoimiston tj., Jyväskylän Teknologiakeskus: mm. BIC -projekti.
Opiskelu kannattaa. Suoritin ydinvoimatekniikan ja yrityksen käyttäytymistieteen lisensiaattikursseja, mutta turhautumisen takia lisensiaattityö jäi kummassakin tekemättä. Olisi pitänut rakentaa jatkuvasti ydinvoimaa, mutta menetettiin 150 insinööriä muihin hommiin. Minunkin kohdalla tuhansien mikrofilmien luku meni hukkaan. Olkiluodon aikataulu olisi pitänyt, ellei katkoa olisi ollut. Mutta suoritettu PD -tutkinto (lopputyö: yritysneuvonta, start up ja innovaatiot) oli poikaa, vaikka se tutkinto on sittemmin lopetettu. Siellä tahto-osiossa kaavailin, että olen 80 -vuotiaana HS:n toimittaja. Nyt kirjoitankin esim. HS:n keskusteluihin joka päivä.
Uralla on ollut ajolähtöjä ja yhdet potkutkin ihan hovioikeudessa asti. Mutta useammin on kutsuttu hommiin ja palkka on noussut. Viimeinen nuhtelu – jos ei vaimoa lasketa – eli kolmen tunnin puhuttelu oli Teknillisen Seuran toiminnanjohtajan huoneessa.
Olen ollut aina jonkinlainen yhteistyöjeesus ja johtamisessa takaatyöntävä. Vaikuttamishalu on edelleen voimakas (Esim. Enemmistö ry, Liikenneturvan hallitus ja olin perustamassa Senioripuoluetta ja sen pj). Eläkeasioita pitäisi ajatella jo työelämän alussa ja varsinkin sitä, miten nopeasti huono (taitettu indeksi) syö eläkkeen ostovoiman.
Yksilö voi vaikuttaa nykyään yhä helpommin, mutta ehkä tehollinen vaikutus on paras ihan lähipiirissä. Tavallaan kuitenkin laaja vaikutus onnistuu vain joissain erityissattumissa. Muuten viestit hukkuvat kaikenlaiseen hälinään. Lähipiiri näkee viestisi suunnilleen oikein, mutta sekin on kriittinen.
Olen kirjoittanut kolme kirjaa ja useita satuja, mutta eivät kelvanneet (paitsi lapsen lapsille). Yksi lasten näytelmä on julkaistu ja esitettykin. Yritän vielä tehdä sen oikean kirjan, mutta itsekriittisyys on kasvanut ja aihekin on löytämättä. Aikakin käy vähiin.
Käsitys demokratiasta askarruttaa ja muuttuu. Insinöörien kannalta monet liikkeet ja vouhotukset ontuvat. Kokonaisuus on aina hämärä. Moni julkisuuden teema tuntuu lapselliselta. Miten uusiutuvan poltto eroaa kivihiilen poltosta? Miksei kaikkea mahdollista tehdä ydinvoimalla ja säästetä fossiilista erityistarkoituksiin. Miksei energiaa oteta virrasta kaloja häiritsemättä (kapeikko ja hydrayliset siivet) eikä kalaliikenteen estävän padon avulla (vettä voi varastoida kalatieportailla).
Vientihommissa huomasin, miten paljon useampia kansankerroksia on muissa maissa kuin meillä. Varallisuuden kasautuminen on huolestuttavaa. Yleensä korkoa korolle vaikutus on merkittävä ja se pitäisi opettaa jo alakoulussa.
Jos olisin ollut SITRAn yliasiamies v. 1970, niin olisin aloittanut sieniloton (arvoyhdisteiden metsästys). Kriteerit, joilla tutkitaan ja kriteerit joilla lopetetaan. Jokin em. syöksy tekisi vieläkin uuden NOKIAn. Esim. BASF tutki männynkäpynahikasta ja sai luomutorjunta-aineen (miljardibisnes). Sienten biologia on edistynyt mahtavasti (esim. entsyymejä on löydetty 250 ja niistä 160 kaupallistettu), mutta Suomella on silti jäljellä luonnonvarojen antamia valtteja. Kuten myös esim. luonnonkivellä. – Tiede kehittyy aivan uskomatonta vauhtia. Rajoituksena on energia ja toivoton köyhyys. Uskonnot ja sitä kautta holtiton syntyvyys on kaiken pahan alku. Pirullisin lause: ”Täyttäkää maa”.
Kannaltani kopiokone, matkapuhelin ja EU:n rahoitus olivat suurin askel. Kännykästä puhuttiin jo 60 -luvulla, mutta ainakaan minä en halunnut, että tavoitetaan joka paikasta. Kaikki sovittiin jämptisti ja työajan ulkopuoliset puheluajat merkittiin kalenteriin. Tehokkuus oli huipussaan eikä myöhästelty.
Kolmannessa iässä ja viimeistään vanhuudessa näkee politiikan toisesta näkökulmasta ja pitää olla tosi rikas, jos ei siirry piirun vasemmalle.
Motto: Demokratian perusta on sananvapaus ja itsenäinen media täydennettynä tasa-arvon edistämisellä.
Lopuksi kaksi aihepiiriä omakohtaisesti:
1. Innovaatiot
Innovaatioiden luonne on muuttunut. Ennen sattoi keksiä näppärän ja patentoitavan idean ihan yksin ja olla tyypillinen hankala taiteilijaluonne seurauksena useimmin keksijän kova kohtalo. Nyt on tiimityön aika ja valitettavasti myös pelkkä iso organisaatio ja raha voi porskuttaa idean innovaatioksi. Oman selvitystyönikin mukaan markkinoinnin rahoitus on suurin ongelma. Seuraavaksi rahoitusta ei suunnitella kunnolla (vähintään neljän vuoden päähän). On myös niin, että keksijä sopii harvoin yrittäjäksi. Lupaavankin alun jälkeen tulee lähes aina ns. kuoleman laakso (2 – 4 v). Yhteistyökuvioihin on pyrittävä koko ajan, rahoituskin helpottuu. Suosittelen mallia, jossa on kumppani EU -maasta. EU tuki tulee kehitystyöhön kuin Manulle illallinen.
2. Innovaatiorahoitus
Pankit heräsivät riskirahoitukseen pitkin hampain, hitaasti ja epäröiden. Luottopäätöksiä pitäisi tehdä kollegiaalisesti kuten ehdotin pankissa 80 -luvulla. Pankinjohtaja ottaa vakuudet ja tekee päätöksen täysin varman päälle. Myös pankin ns. riskirahoitusyhtiö ei halunnut edes käsitellä alkuvaiheen ideoita. Vasta SITRA ja sitten TEKESkin alkoi toimia hieman siihen tapaan kuin esim. oikeat riskisijoittajat jo 80 -luvulla Englannissa. Kilpailua maailmassa on joka markkinarakoon. Siksi on panostettava niihin aiheisiin, missä on luontaista kilpailukykyä esim. luonnonvarojen suhteen. Kuten meillä ainakin luonnonkivi ja sienet.
Matti Kosola
matkoso(a)hotmail.com
Enemmistö ry
Leave a Reply