Sössö täyttää tänä vuonna 50! Ikää on siis yli puolet koko killan iästä, eli pitkästä kiltaperinteestä on kyse. Sössö juhlistaa juhlavuottaan julkaisemalla vanhoista Sössöistä artikkeleita, siirtyen vuosi vuodelta kohti Sössön alkua.
Kun kerran Sössö on sähköinsinöörien oma lehti, sopii sen sisältöön myöskin pientä sähkönikkarointiakin. 1991 Sössössä julkaistiin ohjeet siitä, miten oman autonsa voi muuttaa helposti suosikki tv-sarjan KITT:ksi!
”Rakenteluvinkki
Muuta nyt sinäkin skodasi/autosi ritari-ässä-ihmeautoksi Sössön rakentelupalstan ohjeiden mukaan.
Kesätöistä jäi sattumalta yli muutama komponentti, joista päätin suunnitella todella tarpeellisen vimpainen. Aina on ollut mukavinta suunnitella ja rakentaa laitteita, joissa valot vilkkuu vinhasti ja on mahdollisesti myös jotain äänitehosteita. Tässä ensimmäisessä rakenteluvinkissä ei ole äänitehosteita, mutta valot vilkkuvat sitäkin vinhemmin.
Aluksi kannattaa miettiä miten rakentelukustannuksia voisi alentaa, sillä komponentit ovat suhteellisen kalliita pienissä erissä. Jos sinulla/kämppiksellä/tutulla on joku vanha elektroniikkalaite, vahvistin tms., sitä kannattaa käyttää hyväksi. Mikä onkaan kiintoisampaa kuin katsoa, mitä kämppiksen CD-soitin on syönyt!
Tämänkertaista askarteluvinkkiä varten sinun on löydettävä/ostettava seuraavat komponentit:
- 100µF kondensaattori 2 kpl
- 10kΩ:n söötovastus 2 kpl
- 500Ω:n vastus 2 kpl
- 100Ω:n säätövastus 1 kpl
- 3kΩ:n vastus 1 kpl
- NPN-transistori 3 kpl
- PNP-transistori 1 kpl
- 74F163A-laskuri, myös hitaampi 74-sarjan laskuri käy
- 74LS137-dekooderi
- kaksivärisiä LEDejä 16 kpl tai yksivärisiä 32 kpl
Komponenttien laadulla ei ole niin kovin suurta merkitystä, joten nuo arvot ovat vain suuntaa-antavia. Kannattaa kokeilla, vaikkei juuri tuollaisia komponentteja löytyisikään.
Vimpain on hyvä koota reikälevylle, johon on helppo tehdä kytkennät hyppylangoituksella. Kuvassa 1. on vimpaimen kellotuspiiriniä tuttu astabiili multivibraattori. Kellotuksen taajuutta on helppo säätää 10k:n söötövastuksilla. Kellotus on viety kuvassa 2. olevaan binäärilaskuriin (Puhelintekniikan lukijoita voisi sen verran opastaa, että kuvassa oleva suorakulmio tosiaankin on TTL-logiikkapiiri, eikä DX200-keskus, jota myös usein kuvataan suorakaiteella.), jonka 3 vähiten merkitsevää ulostulia viedään 3-bittiseen dekooderiin ja Msb siirtoportti-periaatteella toimivalle värinvalintayksikölle. Tässä siis transistorien kannoille tuleva 0 sytyttää PNP-transistorin kautta kytketyt LEDit ja 1 NPN-transistorien toimintaa ja myös LEDien kirkkautta.
(Tiltin lukijoille mainittakoon, että NPN- ja PNP-transistorin erottaa kuvista helposti katsomalla, mihin suuntaan emitterillä oleva nuoli osoittaa: jos se osoittaa kannalta Pois päiN, on kyseessä NPN-transistori ja toisin päin.)
LEDit kytketään dekooderin antoihin siten, että 1. LEDin punainen anodi kytketään NPN-transistorin emitterille ja katodi 1. antoon ja vihreä anodi PNP-transistorin kollektorille ja katodi 8. antoon. 2. LEDin punainen anodi NPN-transistorille ja katodi 2. antoon ja vihreä PNP-transistorille ja 7. antoon …jne. 16. lediin saakka. (9. LEDissä kytkentä on siis sama kuin 1. LEDissä, mutta PNP- ja NPN-transistorien kytkennät toisinpäin.) Punaiset ja vihreät LEDit kulkevat vasemmalta oikealle.. Tarkemmin kytkennät selviävät kuvasta 3.
Kun kytkentä on valmis, täytyy miettiä, miten vimpain sovitetaan autoon. Itse sijoittaisin LEDit auton puskuriin. Nykyisinhän puskurit on usein valmistettu muovista, jota on huomattavasti helpompi työstää kuin konepeltiä. Eipä muuta, kuin porakoneeseen 5 mm:n terä ja 16 reikää puskuriin. Kylläpä fuksityttäjen päät kääntyvät, kun päristelee tuollaisella ihmeautolla pitkin Otaniemeä!
Ei tämä askartelu ole ollenkaan vaikeaa. Kaikki on kiinni vain oivalluksesta. Vähällä vaivalla jokainen voi rakennella turhista nurkassa lojuvista komponenteista vaikka mitä käyttöesineitä. Seuraavassa Sössössä kerron askartelunurkassa, miten tähän vimpaimeen saa äänitehosteita mukaan ja miten vimpaimen voi virittää autoon siten, että se alkaa toimia sytytettäessä auton valonheittimet.”
Leave a Reply