50 vuotta sössötystä! (2013)

TEKSTI: Anna Mannila
KUVAT: Anna Mannila

Sössö täyttää tänä vuonna 50! Ikää on siis yli puolet koko killan iästä, eli pitkästä kiltaperinteestä on kyse. Sössö juhlistaa juhlavuottaan julkaisemalla vanhoista Sössöistä yhden artikkelin per viikko, siirtyen vuosi vuodelta kohti Sössön alkua.

Sössö on 2013 tutkinut kuolonsädettä. Tämä kansan keskuudessa hirvitystä herättänyt asia sai hieman päivänvaloa kiitos Anna Mannilan artikkelin. Artikkelissa haastateltiin killan nykyistä Oltermannia Ville Viikari!

”Kuolonsäde – totta vai tarua

Kuten kaikki Piirianalyysi 1 -kurssin käyneet tietävät, Edison oli mulkku jätkä ja Nikola Tesla aikamme suurin nero, joka keksi muun muassa kolmivaihevirran. Jokin aika sitten törmäsin kuitenkin teoriaan, joka väittää Teslan keksineen jotakin verkkovirtaakin tappavampaa: kuolonsäteen.

Ensisijaisen lähteeni, Jesse Ventura – Salaliittoteoria -ohjelman mukaan Yhdysvaltain armeijalla (tai hallituksella tai jollakin valtion instanssilla) on hallussaan Teslan keksinnöille perustuva kuolonsäde, joka pystyy tappamaan yksittäisen ihmisen kymmenien metrien päästä niin, että kuolema näyttää luonnolliselta sydänkohtaukselta tai jonkinlaiselta aivohalvaukselta. Wikipedian mukaan Teslan suunnittelema kuolonsäde oli partikkelitykki, mutta sellaisen tappavuuden tutkiskelu olisi hieman tylsää, ja truTV:n tuottama salaliitto-ohjelma on varmasti luotettavampi lähde kuin Wikipedia. Luotan siis mielummin Jesse Venturan kuvaukseen kuolonsäteestä: kuin suunnattu mikroaalto (oletettavasti -uuni), hyvin vaikea havaita ja vaikuttaa keskushermostoon.

Koska koin oman asiantuntemukseni olevan riittämätön tällaisen aseen uskottavuuden arviointiin, päätin pyytää apua joltakulta tekniikan tohtorilta. Ihmeellisen yhteensattuman ansiosta Sähkötekniikan korkeakouluun oli juuri saapunut uusi radiotieteen ja -tekniikan professori, Ville Viikari. Yhteensattuma alkoi tuntua melkeinpä liian sopivalta, kun luin Aalto-yliopiston nettisivuilta, että Viikari tutkii ihmiseen implantoitavia antureita. Marssin siis hänen toimistoonsa ja esitin tiukkoja kysymyksiä kuolosäteestä.

Esitin Ville Viikarille seuraavanlaisen kuvauksen kuolonsäteestä:

Kuolonsäteen pitäisi olla:

1. Näkymätön
2. Kohdennettavissa yhteen ihmiseen
3. Tappava
4. Pysyviä jälkiä (esim. palovammoja) jättämätön, niin että kuolinsyyntutkija voi sanoa kuoleman johtuneen luonnollisista syistä

Lisäksi Viikari omatoimisesti muisti, että Jesse Ventura paljasti kuolonsäteen olevan pieni, taskuun mahtuva.

Viikari: ”Salaliittoteorioista: senhän mä oon tiennyt jo pitkään, että aikoinaan kun Mika Häkkisen auto hajosi yhtenään, Ferrarilla oli mikroaaltotykki, jolla ne rikkoivat sen. Se on ihan tunnettua, että elektroniikan saa rikki.”

”Tesla sanoi keksineensä kuolonsäteen, mutta muistiinpanot hävisivät Teslan kuoltua. Teslan mukaan kuolonsäde oli eri asia kuin langaton tehonsiirto.”

Mikroaaltokuolonsäteen uskottavuuteen liittyen Viikari kaivoi esille review-artikkelin vuodelta 1980, jossa oli koottu tutkimuksia mikroaaltojen biologisista vaikutuksista.

Viikari: ”Yleensä ajatellaan, että mikroaalloilla on ainoastaan lämmitysvaikutus, mutta esimerkiksi Neuvostoliitossa tutkittiin hyvin paljon mikroaaltojen eilämmitysvaikutuksia. Mä löysin tällaisen artikkelin, jossa on havaittu esimerkiksi, että mikroaalloilla on vaikutusta keskushermostoon. Kaikissa kokeissa tätä ei ole välttämättä pysytty toistamaan, mutta siis on löydetty kuitenkin, että hermotoiminta muuttuu.”

Kiehtovaa: tämähän alkaa kuulostaa aivan Jesse Venturan kuolonsäteeltä. Ja mikäpä sen mielenkiintoisempaa kuin Neuvostoliitossa tehdyt ihmiskokeet! Tarina muuttuu vieläkin omituisemmaksi, kun Viikari jatkaa:

”On löydetty vaikutuksia, että käytös muuttuu, eli jos on tekemässä jotakin asiaa, ja pystytään keskeyttämään toistuva käytös mikroaalloilla, ja vielä että keskushermoston toiminta muuttuu myös sikäli, että sietää eri tavalla vaikkapa jotain lääkkeitä tai huumeita. Nää ei oo mitään isoja tehotasoja kuitenkaan.”

”Ja sitten vielä näitä kardiovaskulaarisia efektejä on havaittu. Tästä ei tiedä, liittyykö tämä lämpövaikutukseen vai mihin. Tässä sanotaan, että sellaisillakin intensiteeteillä, joilla ei synny lämpövaikutusta, on havaittu, että työntekijöillä, jotka ovat RF- tai mikroaaltokentissä, on havaittu EKG-käyrissä ja verenpaineessa muutoksia. Mutta ei ole havaittu, että muutokset vaikutttaisivat työkapasiteettiin, ja vaikutukset eivät ole pysyviä.”

Vielä jännempää oli se, että mikroaaltopulssit voi kuulla poksumisena korvissa: ”Mutta tästä on ajateltu myöhemmin, että se aiheutuisi lämpövaikutuksesta. Jokin lämpölaajenee korvissa.”

Viikari päätyy lopulta yllättävään ja järkyttävään johtopäätökseen: ”Kaikesta päätellen on selvää, tai siis ei se selvää ole, mutta todennäköistä, että ihmiseen voi vaikuttaa altistamalla mikroaalloille. Mutta voiko tappaa heti, ilman lämpövaikutusta, sitä en pitäisi varmana.”

Ihmisen tappaminen mikroaalloilla ilman näkyviä palovammoja siis ei ole ainakaan yksioikoisen helppoa. Kuitenkin Viikari huomauttaa, ettei sitä täysin poissulkisikaan.

”Artikkelissa oli mitattu, kuinka suurelle kentälle eläin pitää altistaa, että käytös muuttuu. Jos tästä ekstrapoloi 80-kiloiselle ihmiselle, lähetystehoa pitäisi olla noin mikroaaltouunin kohdistettuna neliömetrin alueelle.”

Teho on suuri, mutta sille altistuminen on hyvinkin mahdollista, jos esimerkiksi tutkii tai korjaa mikroaaltolaitteistoa. Myös tällaisen kentän kohdistaminen on aivan tavallista tekniikkaa. Jesse Venturan taskukokoinen kuolonsäde kuitenkin vaikuttaa epätodennäköiseltä: kohdentamiseen käytettävän laitteiston pitäisi olla noin ihmisen kokoinen, jos halutaan fokusoida säteily ihmisen kokoiselle alueelle.

AM: ”Auttaako folio suojautumaan tältä?” Viikari: ”Varmasti. Ja Kiinasta saa vaatteita, joissa on johtavaa lankaa, niitä myydään etenkin raskaana oleville naisille. Myös sauna on kohtuuhyvä suojautumispaikka, varsinkin jos vuoraa oven foliolla.”

Myös sähkölafkan messinkihissien luulisi suojaavan säteilyltä – tämänkö takia niiden ovissa on julisteita, joissa kannustetaan portaiden käyttöön?

Lopuksi Viikari vielä muistuttaa minua muutaman vuoden takaisista uutisista, joissa kerrottiin Yhdysvaltain armeijan kehittämästä terahertsitykistä. Sen säteily tunkeutuu hermopäätteisiin, ja saa kohteesta tuntumaan kuin hän olisi tulessa, aiheuttamatta kuitenkaan vahinkoa. Tämä kuitenkin perustuu lämmitysvaikutukseen.

Haastattelun jälkeen oloni on hieman hämmentynyt, mutta kuitenkin helpottunut. Vielä eivät hallituksen agentit kulje kaduilla kuolonsäteet taskuissaan. Minä nukun yöni paremmin tietäen tämän – nukutko sinä yösi paremmin Faradayn häkissä?

Ville Viikari

• valmistunut DI:ksi ja tekniikan tohtoriksi TKK:sta
• käynyt välissä VTT:ssa tutkimassa antureita
• tutkii implantoitavien antureiden tehon- ja informaationsiirtoa, ei mitään tiettyä anturityyppiä
• ilmeisestikin ymmärtää teekkarihuumorin ja huonon television päälle”