KUVAT: Essi Jukkala
SIK-hymnissä tätä kysymystä pohditaan läpi opiskeluajan, ja dippainssinä tämä luvataan paljastaa. Nyt kun olen itsekin valmistunut, lienee syytä jakaa omakin käsitykseni aiheesta nuoremmille (ja miksei vanhemmillekin) kiltalaisille. Pitäkää kuitenkin mielessä, että kyseessä on vain yhden valmistuneen valistunut näkemys, ei mikään absoluuttinen totuus.
Perinteisen määritelmän mukaan sähkö on luonnonilmiö, joka syntyy sähkövarausten yli- tai alijäämästä ja varattujen hiukkasten liikkeestä. Tämä määrittely on erittäin tarkka, mutta kuitenkin hieman hankala hahmottaa, mikä saattaa myös olla hymnin taustalla. Toinen klassinen kuvaus on ”sähkö on sinistä ja sattuu”. Tämä on hiukan konkreettisempi jo, mutta vastaako se siltikään tuohon perimmäiseen kysymykseen.
Sähkö on todella moninainen käsite, ja sillä on useita eri ilmenemismuotoja. Sähkö on energiaa ja sen siirtoa. Sähkö on fysikaalista vuorovaikuttamista. Sähkö on säteilyä. Sähkö on elektroniikkaa. Sähkö mahdollistaa monia asioita. Sähköä ei välttämättä näe, mutta sen voi tuntea.
Itselleni sähkö on opinnoissani näkynyt lähinnä säteilynä ja radioaaltoina, sekä näiden ilmiöiden fysikaalisina taustoina. Vaikka kuvittelinkin ymmärtäväni tämän esiintymismuodon taustoineen, on edelleen käsitteen ”sähkö” hahmottaminen hiukan hankalaa. Voisi kuvitella, että reilun kuuden vuoden elektroniikan ja sähkötekniikan opiskelun jälkeen olisi jokin muu havainto asiasta kuin lista erilaisista ilmenemismuodoista.
Opinnot aloittaessani tavoitteeni oli selvittää onko sähkö sinistä ja sattuuko se. Muutaman ison sähkön demon nähneenä sähkö saattaa olla sinertävää ja vaikuttaa kivuliaalta. Tavoite osittain täytetty. En kuitenkaan väitä tietäväni mitä sähkö on. Ehkä hymninkin sanoma on, että jokaisen tulisi opintoaikanaan muodostaa oma käsityksensä sähköstä. Ehkä ei ole vain yhtä oikeaa vastausta sähkön syvimpään olemukseen. Voi olla, että kysymykseen ei ole ollenkaan vastausta.
Kaiken koulussa oppimani lisäksi ”sähkö” käsitteenä ylipäänsä kuvastaa koko opiskeluaikaani ja niitä kaikkia hienoja kokemuksia, joita olen saanut. Jos tähän lopuksi pitää jotain viisasta sanoa, niin sanon, että muodostamalla hankalista asioista kuvan, jonka itse ymmärtää, pääsee pitkälle tässä koulussa, kunhan muistaa nauttia joka hetkestä. Tämän uskon itse olevan perimmäinen ajatus SIK-hymnin taustalla, ja samalla minun tulkintani sähkön syvimmästä olemuksesta.
Kiltapatruuna 2016, over and out.
Leave a Reply