50 vuotta sössötystä! (1974) "SIK:n kannanotto opintotukeen"



3/1974 lehden kansi
Päätoimittaja Jouko Isoviita

Sössö täyttää tänä vuonna 50! Ikää on siis yli puolet koko killan iästä, eli pitkästä kiltaperinteestä on kyse. Sössö juhlistaa juhlavuottaan julkaisemalla vanhoista Sössöistä artikkeleita, siirtyen vuosi vuodelta kohti Sössön alkua.

1974 Sähköinsinöörikilta otti kantaa opintotukipolitiikkaan ja vaati SYL:lta ja TKK:lta toimintaa myös asian suhteen. Kyseinen kannanotto julkaistiin myös Sössössä kiltalaisten nähtäväksi.

”Kannanotto opintotukeen

Maamme opintotukijärjestelmä pohjautuu lähes yksinomaan valtion takaamaan opintolainaan. Tämän lainan enimmäismäärä kuluvana lukuvuonna on 5500 mk. Äskettäin julkistetun opintojen rajoituksesta suoritetun tutkimuksen tulosten mukaan perheetön vuokralla asuva korkeakouluopiskelija kulutti helmikuussa 1973 keskimäärin 823 mk. Opintolaina kattaa saman tutkimuksen mukaisesti vain noin 70 – 80% opiskelukustannuksista ja lisäksi inflaatio heikentää jatkuvasti toimeentulomahdollisuuksia opiskelijoilla. Tilannetta pahentaa lisäksi se, että opintolainna takaisinmaksun aikaan tulee huomauttavasti muitakin menoja ja korkorasitus opintolainoista kaksinkertaistuu.

Vuoden 1974 tulo- ja menoarviossa ei korkeakouluopiskelijoiden kohdalla tapahtunut opintorahassa lisäystä missään suhteessa. Tällainen tilanne johtaa helposti opintorahan mitätöitymiseen ja varsinkin vähävaraisempien opiskelijoiden opintomahdollisuuksien heikkenemiseen.

Opintojen rahoituksessa on lähdettävä siitä, että luodaan opiskelukustannukset kattava opintotuki, joka liittyy yleiseen vähimmäistoimeentulojärjestelmään. Vähimmäistoimeentulojärjestelmä on luotava sellaiseksi, että se tarjoaa jokaiselle mahdollisuudet omien tavoitteidensa mukaiseen koulutukseen sosiaalisista ja taloudellisista sekä alueellisista tekijöistä riippumatta.

Valtion opintotukikeskus selvittää perusteita, joilla voitaisiin korkeakouluopiskelijoilta, joiden opinnot ovat olleet keskeytyksissä yli vuoden ryhtyä perimään opintolainaa takaisin. Ehdoton opintojen päättymisajankohdan määrittely ei kuitenkaan ole oikeudenmukainen. Opintosuoritusten puuttumista sairauden, opintotuen riittämättömyydestä johtuvan työssäkäynnin tai muun vastaavan syyn takia ei ole tulkittava opintojen keskeyttämiseksi. Opinnot voitaisiin katsoa keskeytyneiksi silloin kun opiskelija itse ilmoittaa opintotukilautakunnalle opintojensa keskeytymisestä tai päättymisestä.

Opintotukiviranomaisten puolelta yksipuolisesti tehty päätös tulisi jäädä mahdollisten väärinkäytösten varalle. Opintolainaehtojen kiristäminen on estettävä.

Edellä esitetyn perusteella Sähköinsinöörikilta katsoo, että

  1. Opintotukea kehitettäessä on pyrittävä opiskelukustannukset peittävään opintorahamuotoiseen opintotukeen
  2. on säädettävä laki opintotuen kehittämiseksi
  3. opintorahaa on lisättävä huomattavasti jo vuonna 1975
  4. on toimittava nykyisen järjestelmän epäkohtien poistamiseksi;

lainan määrän tulee kattaa keskimääräiset opiskelukustannukset ja takaisinmaksu on saatava nykyistä joustavammaksi. Takaisinmaksu tulisi niveltää henkilön tulojen kehitykseen opintojen päätyttyä, jolloin takaisinmaksu alkaisi vasta kohtuullisen toimeentulon saavuttamisen jälkeen.

Toiminta opintotuen kehittämisen puolesta vaatii opiskelijaliikkeeltä varsin suurta yhtenäisyyttä näkyvien tulosten aikaansaamiseksi. Tällainen toiminta tulee järjestää SYL:n ja ylioppilaskuntien kautta. Sähköinsinöörikilta edellyttää SYL:lta ja TKY:lta tehokasta toimintaa opintotuen kehittämiseksi pikaisesti ennen valtio seuraavan tulo- ja menoarvion valmistelua.

Hyväksytty yksimielisesti Sähköinsinöörikillan kiltakokouksessa 1974-02-25.”

(Visited 23 times, 1 visits today)

Be the first to comment

Leave a Reply

Your email address will not be published.


*