Sasu Saalasti, Hovineuvos

TEKSTI: Sasu Saalasti
KUVAT: Sasu Saalasti

Hallitusesittelyjen seitsemäs osa!

Sasu (Consiliarius secundus) on Etelä-Espoossa elävä hovineuvoslaji. Se on toinen sukunsa lajeista ja on näistä kooltaan pienempi. Lajien älykkyydestä on kiistelty pitkään, eikä vielä ole mitään selkeää näyttöä, kumpi niistä on älyllisesti kehittyneempi.

Koko ja ulkonäkö

Sasu muistuttaa pitkälti hovimestarin (Crapulatus dominatrix) sekä kekomuurahaisen (Formica rufa) välimuotoa. Toisesta hovineuvoslajista sen erottaa kapeampi kuono, viisivarpaiset käpälät sekä aprikoositon ominaistuoksu. Käpälät ovat paras tuntomerkki, koska sen varpaat ovat sirot ja arvettomat. Laji esiintyy elinympäristössään usein puhtaanvalkoiseen peitteeseen suojautuneena. Näkyvin pitkä karvoitus ulottuu otsalohkosta takaraivoon ja on toisinaan peittynyt lyhyellä valkoisella karvalla, jonka oikealta puolelta roikkuu tumma karvatuppo. Eläin liikkuu päiväsaikaan kahdella alaraajallaan koko anturoillaan astuen, mutta yöaikaan se voi turvautua kaikkiin neljään raajaansa.

Levinneisyys ja ympäristö

Sasua tavataan luontaisesti Suomessa Uudenmaan alueella, mutta se voi myös väliaikaisesti vaeltaa eri ilmansuuntiin, usein nestemäisen ravinnon perässä. Ympäristönään se suosii kuumia ja kosteita alueita, varsinkin kesäisin Viron satama-aluetta. Sasu on elinvoimainen Suomessa.

Elintavat

Sasu majoittuu usein toisen eläimen muovaamaan onkaloon, mutta tarvittaessa se voi kaivaa pesäkolon itsekin. Laji on kaikkiruokainen. Ravinto koostuu pääosin helposti pyydystettävistä eläin- sekä kasvikunnan lajeista. Eläin on iltaisin hyvinkin janoinen ja se voi juoda usean litran nestettä muutaman tunnin aikana. Tämän jälkeen sen ei tarvitse pyydystää ravintoa varhain aamulla ja se voi levätä pesässään pidempään. Laji on yksiavioinen ja se tavataan usein naaraspuolisen sukulaisheimoa edustavan yksilön seurassa, mutta lajin lisääntymisestä ei ole toistaiseksi raportoitu yhtään tapausta.

Käyttäytyminen

Sasu liikkuu usein ryhmässä muiden selkärankaisten kanssa. Eniten se toimii kuitenkin kädellisten lahkoon kuuluvan hovimestarin kanssa. On tutkittu, että se pyrkii todennäköisimmin paikkaamaan oman päättelykykynsä rajoittuvuuksia yhteistyöllä. Tämän tuloksena lajit kasaavat toistuvasti samoihin paikkoihin suuria määriä ravintoa sekä nesteitä. Niillä lajit houkuttelevat paikalle muita nisäkkäitä, joiden kanssa ne muodostavat laajan ja äänekkään nisäkäsyhteisön.