KUVAT: Mikko Pesonen
Vaikka kesä on wapun jälkeen paras vuodenaika, aiheuttaa kesä myös suurta stressiä. Löytyykö mukavaa omiin opiskeluihin liittyviä töitä läheltä Otaniemeä vai täytyykö lähteä kesäksi leikkaamaan nurmikkoa vanhempien luokse?
Onko pakko mennä töihin kaupan kassalle tai Inexin varastoon, jos aikaiset heräämiset tai asiakaspalvelu eivät kiinnosta? Järjestääkö yliopisto tänäkään vuonna mitään järkevää kesäopetusta vai osuvatko taas kaikki kesäkurssit vähän ohi omasta tutkinnosta?
Kandiopiskelijoita ilahduttamaan sähkötekniikan korkeakoulu järjestää tulevana kesänä perinteisten C-ohjelmoinnin, kesäkandikurssin sekä signaalien ja järjestelmien lisäksi uutena kokeiluna käytännönläheisen Protopaja-nimisen projektikurssin. Sössö haastatteli Sebastian Sonntagia, yhtä kurssin pääjärjestäjistä, ja selvitti millaisesta kurssista on kyse. ”Protopaja on soveltava ja intensiivinen kesäkurssi, jossa opiskelijat toteuttavat pienessä ryhmässä oikealle asiakkaalle prototyypin tuotteesta”, kuvailee Sonntag uutta kurssia. Tässä tapauksessa oikeilla asiakkailla tarkoitetaan sekä yrityksiä että yliopistoa, jotka antavat ryhmille kiinteästi omaan toimintaansa liittyviä tehtäviä. Kurssi on saanut kasaan heti ensimmäisenä vuonnaan varsin nimekkäitä yhteistyökumppaneita, sillä muun muassa Microsoft, Futurice ja Reaktor tulevat tarjoamaan projekteja opiskelijoille.
Sonntagin mukaan kurssin suoritukseen ei riitä pelkkä ohjelmistoprojekti, vaan kaikkiin aiheisiin liittyy myös fyysinen laite tai jollain muulla tapaa reaalimaailmaan liittyvän datan kerääminen ja analysointi. Tämän jälkeen aiheet vaihtelevatkin todella paljon, automaattisista robottikäsistä hammaslääkärituolin avoimen rajapinnan hyödyntämiseen. Kurssi onkin siis oiva jatko sähkö- tai elektroniikkapajasta nauttineille opiskelijoille.
Tämän kurssin kohdalla ei kuitenkaan voi puhua mistään leikinlaskusta. Kurssi alkaa kesäkuun alussa ja kymmenen opintopisteen kurssi kestää vain kahdeksan viikkoa, päättyen heinäkuun lopussa. Mikäli jokainen opiskelija käyttää viitteellisen määrän työtunteja per suoritettu opintopiste, tarkoittaa tämä noin 32 työtuntia viikossa, eli lähes täyttä työviikkoa.
Koska kurssi kestää vain kaksi kuukautta, kurssin aikana ei ole aikaa opettaa opiskelijoille itse ohjelmointitekniikkaa. Sonntagin mukaan esitietovaatimuksena kurssille onkin jonkinasteinen kokemus ohjelmoinnista tai tietämys elektroniikasta. Näytöksi elektroniikan osaamisesta riittää esimerkiksi käyty sähköpaja-kurssi. Vastaavasti esimerkiksi tietotekniikan sivuaine on oivallinen esitieto kurssille.
Kurssille on näin ensimmäisellä järjestämiskerralla paikkoja rajatusti viidellekymmenelle opiskelijalle. Ilmoittautuminen tehdään Oodissa, mutta paikkoja ei jaeta nopeusjärjestyksessä. Kurssille hakevilta pyydetään vapaa hakemus ja ansioluettelo, jotka toimitetaan sähköpostilla kurssin järjestäjille. Sonntag kertoo, että tämän tarkoituksena on sekä opettaa opiskelijoille CV:n ja hakemuksen kirjoittamista, että helpottaa opiskelijoiden jakoa tasaisiin projektiryhmiin. Oodi-haku kurssille on auki enää huhtikuun loppuun, joten nyt viimeistään kannattaa päivittää CV ja aloittaa hakemuksen kirjoittaminen, mikäli kurssi yhtään kiinnostaa.
Lisäinfoa, tarkemmat kuvaukset projekteista sekä ohjeet hakemisesta löytyy täältä.
Leave a Reply