Päätoimittaja Panu Harmo
Sössö täyttää tänä vuonna 50! Ikää on siis yli puolet koko killan iästä, eli pitkästä kiltaperinteestä on kyse. Sössö juhlistaa juhlavuottaan julkaisemalla vanhoista Sössöistä artikkeleita, siirtyen vuosi vuodelta kohti Sössön alkua.
”Ni sä asut stadis? -Ei ku Otaniemi on Espoossa!” Tätä nopeata vaihdosta kuulee aina silloin tällöin ja allekirjoittanutkin vannoo Espoon nimeen. Kuitenkin Aallon, ja varsinkin TKK:n, Helsinki”status” on ollut keskustelun aiheena useasti Otaniemessä. 1976 Sössössä vannoutunut stadilainen kertoo omia näkemyksiään TKK:sta, Helsingistä, Espoosta, landelaisista ja kaupunkilaisista
”Pöndet varokaa!!
Meikä poika on päättäny ruveta mukaan tähän lehden tekoon. Maalaisserkkuja näes tarttee valistaa stadin elämästä ja sen ylivoimaisuudesta. Teekkareiden elämähän kävi aivan sietämättömäksi 66:n kieppeillä, kun juoduttiin jättään Stadi ja tuleen tähän korpikorkeakouluun. Dipolistaki vielä duunattiin sellainen lato, että stadin kundi tuntee olonsa oikein orvoksi. Kyllä noita jyväjemmarien kundeja suosittin ihan liikaa. Nyt on kehitys menossa jo siihen suuntaa, että bokseista on duunattu kämppiä (vrt. eräkämppä, korpitupa) ja hirveel foogalla niist duunataan koko ajan sikaloita. Skaiffarit skeidaa nurkkiin ja tuntee olonsa kotoiseks. Stadin kundilla pyyhkii huonosti. Ei näissä ympyröissä ajatuskaan luista. Mutta kun homma kerran on tässä jamassa: tää latokartano kaikkine talleineen korvessa eikä fyrkka riitä siirtään takaisin kehityksen kehtoon, niin pakko on alistuu ja yrittää tehdä tulevaisuudesta ehkä hintsun valoisampi.
Alistun siis tilanteeseen TKK:n pleisin osalta, mutta vaadin skäffiä muutoksia yleistilanteeseen. Stadin kylkeen on paisunut kaksi paisekaupunkia, jotka pitää heti sulauttaa kaupunkiin (yksi kaupunki, yksi stadi). Haittaahan siitä olis stadilaisille näin alkuun, sillä maalaiset aatteet tietysti pääsis tulehduttaan kaupungin fiilistä joiksikin vuosiksi, mutta tää juttu on hintsusti niinku toi uskonnon, aatteiden ja tiedon levittäminen. Ei sitä kaikkee hyvää voi sisäänsä jemmata, pelastusta on saarnattava vaikka pakanoille, jopa espoolaisillekin.
Tähän alkuun vois heittää herjaa stadin historiasta. Jyväjemmareiden ja kaikkien muiden joiden kledjut döfää navetalle on syytä opetella nää jutut ulkoo, sillä nää on niin tärkeit stooreja, että jos niitä ei tiedä niin pian kuihtuu kokoon. Tsekkailkaa vaan itteenne niin huomaatte kuinka otsanahka on alkanu puristaa ohimon tienoolla. Se on ensioire vakavasta puutostaudista, joka ilmenee stadin liepeillä ja stadiin muuttaneiden keskuudessa ja se johtuu tiedon puutteesta ja sulkeutuneisuudesta. En haluu ruveta kasaan mitään rotuoppeja syntyperän vaikutuksesta ja geeneistä ja sen sellaisesta, vaan yritän selittää tään taudin ympäristötekijöistä johtuvaksi. Vaikeeta se joskus on, mutta teoriaani puolustaa tieto parista landepaukusta stadissa, joilla on pyyhkinyt hyvin. Ja pakko se on meikämannenkin tunnustaa, että landeista me kaikki loppujen lopuksi ollaan lähetty, joten mun on vältettävä pahimmat herjat, sillä kyllä toi lanta virtaa stadin kundinkin suonissa (toisilla se on kuitenki niin paksuu, että mä en studais elää hetkeekään, kun koko ajan pitäis stailailla että koska klimppi juuttuu silmien väliin.)
Se oli tää yks hurrien kunkku, Kustaa Vaasa joka haali porvareita 1500-luvun puolessa välissä pitkin landee ja lähetti ne tänne porvaroimaan stadii. Stadin nimi oli silleen joskus landella: Helzingo forss, Helssingo fors. Sanan alkuosa on tullut Stadin paikalla olleesta kylästä: Helsinge ja loppuosa koskesta: fors, snaiaats? Helsinge taas on alunperin tarkoittanu nuorta uroshaahkaa tai ehkä Hälsinglandista kotoisin olevaa skaiffarii.
Enemmän historiaa seuraavassa stoorissa. Uni rupee tulee ögaan ja on aika stikata lyijäri nurkkaan ja ruveta koisiin.
S.Y.FIILIS
PS. Aurinko nousee idästä”
Leave a Reply