Kuulaluukku

Viime talvena toteutin omia ruokaseikkailuitani Vihreä kuulia -uunimakkaran merkeissä. Tällä kertaa testiin pääsee oikeasti kuumuutta kestävä Vihreitä kuulia -marmeladi, ja teemana on vihreä pizza.

Pizzan teko alkaa hyvissä ajoin pohjan tekemisellä. Tässä tapauksessa tehtiin viime tinkaan Grandiosa-tyylinen ja ala-asteen kokkailutuntien sämpylöitä muistuttava pohja. Pohjaa on turha esitellä siis sen enempää, mutta oheinen alkumalja oli oikein mukava: Roku Gin, Pirkka Parhaat tonic-vesi ja pakasteesta otetut suomalaiset vadelmat. Kuvassa on mansikoita, kun ei vadelmia ollut. Kun marjat on hetken ehtineet sulaa, niin lusikalla niitä voi painella murskaksi juoman sekaan, ja erityisesti vadelmilla saa kivan roosan värisen drinksun. Mansikoista tulee ruskea drinksu, tervetuloa valintojen maailmaan.

Seuraavaksi pizzan täyttö, eli marmeladia, kesäkurpitsaa ja juustoraastetta, jota väkivalloin on murskattu pakkasessa olleesta pussukasta. Tämän jälkeen pizza pidettiin uunin pohjalla pizzakivellä aivan liian lyhyen aikaa ja aivan liian matalassa lämpötilassa, jotta pakastepizzamaisuus saadaan varmasti toteutettua.

Uunista postettaessa laskettiin vielä baby-pinaatit koristamaan tätä häiritsevän ok-näköistä luomusta. Reportaasin lopuksi täytynee vielä todeta, että koko pizzan syöminen oli lineaarisesti kasvava epätoivon kertymä, ja viimeinen haarukallinen sulaa juustoa sekä marmeladia sai varpaat kippuralle.