Koska suomen kirjakielen isäksikin mainitun Mikael Agricolan päivä on 9. huhtikuuta, niin olkoon joulukuun 7. päivän kalenterinluukun aiheena suomen kieli. Toisin sanottuna aihe ei liity tähän päivään oikeastaan mitenkään, mikä on teekkarille juuri sopivan hutera aasinsilta. Joten paneudutaan nyt siitä ilosta kielellisen ilmaisun ihmeellisyyksiin muutamaa edustavaa näytettä pohdiskellen.

Huulihölkkä

Tämä sana tarkoittaa, että joku on pystyasennossa mutta ylösalaisin naama maata vasten, ja liikkuu aikamoisella nopeudella eteenpäin röpeltäen huulilla maasta vauhtia. Mahtaa olla näky.

Kirjoittamaton sääntö

Kirjoittamaton sääntö on joku niin pöhkö sääntö, että ei sitä kukaan kykenisi ottamaan vakavasti jos se kirjoitettaisiin reilusti näkösälle. Mutta kun ei ole kirjoitettu, niin sitten pääsee tärkeilemään ja paheksumaan aina kun joku ei mukamas noudata sitä. Ja varsinkin kun ei ole kirjoitettu, niin voi tilanteen mukaan aina vähän soveltaa ja tulkita luovasti.

Kuormasta ei syödä

Tämä kuulemma on usein työelämässä tärkeänä pidetty periaate. Ja kyllä vain, palkkojen tosiaan pitäisinkin olla ainakin sellaisella tasolla, että henkilökunta saa ostettua omat ruuat eikä tarvitse varastaa työpaikalta.

Haulikko

Naaraskoirat ovat haulikkoja.

Mörönsyötti

Jos tuntuu epämukavalta mennä jonnekin tai oleskella jossain yksin, niin mörönsyötiksi kutsutaan jotakuta toista henkilöä joka sen vuoksi pyydetään mukaan. Sitä vain ei koskaan kerrota mitä möröllä on tarkoitus tehdä sen jälkeen, kun se on saatu syötin avulla pyydystettyä.

Parempi puolisko

Olisi vähän harmillista jos sattuisi tällainen parempi puolisko jollakulla olemaan, koska sitten joutuu itse aina olemaan huonompi kun joku toinen parempi. Minä ainakin olen itse se parempi. 

Yksi kieli, yksi mieli

Jos näin on niin suorastaanhan tässä kannattaa olla kaksikielinen, koska sitten saa heittää kaksimielisyyksiä.